Valiant Texas Rose
| Virallinen nimi | Valiant Texas Rose | Ikä | 18, täyttänyt 4 vuotta 1.7.2014 |
| Lempinimi | Ruusu | Rotu | Suomalainen puoliverinen |
| Sukupuoli | Tamma | Säkäkorkeus | 166cm |
| VH-tunnus | VH14-031-0593 | Väri | Rautias |
| Syntynyt | 20.6.2014  |
Painotus | Esteratsastus |
| Kasvattaja | Valiant Warmbloods | Koulutustaso | Ko HeA, Re 150cm, Me 120cm |
| Omistaja | Taciturn VRL-12909 | Meriitit | ERJ-I |
Luonne
Luonteeltaan Ruusu on jotain sellaista, jota pitkän jalostustyön tulokselta toivookin; aktiivinen mutta sopivissa tilanteissa pitkäjänteinen ja tyynen viileä. Tamma osaa joskus olla oikea pikku primadonna, mutta onneksi turha nirppanokkaisuus ja hienostelu rajoittuu vain hoitojuttuihin. Ratsastettaessa Ruusu on useimmiten oikein miellyttävä. Muiden hevosten kanssa Ruusu tulee hyvin toimeen, se on suorastaan huolehtiva kanaemo, joka katsoo kaikkien perään ja jopa huolestuu jos huomaa naapuritarhan hevosen puuttuvan. Ruusua kutsutaankin äitimäisyytensä vuoksi leikillisesti Muumimammaksi. Tarhaus sujuu ongelmitta, tosin tarhastahakumatkalla Ruusu jäisi mielellään jumittamaan ja seurustelemaan muiden tammojen kanssa. Ruusu tuntuukin olevan äidillisen persoonansa lisäksi melkoinen juoruämmä.
Ratsastettaessa Ruusu on mukavan reipas ja herkkä avuille. Kouluratsastus on tamman suosikkijuttu, vaikka se loistaakin esteratsastuksessa huomattavasti paremmin. Se onkin perinyt isältään lahjan esteiden saralla ja emältään rakkauden koulukiemuroihin. Yleisesti Ruusu on oikein kapasiteetikas ratsu, jonka kanssa pääsee iän ja treenaamisen myötä vaikka kuinka pitkälle. Kisapaikalla Ruusu on usein tyynen viileä, kunnes se radalle päästessään muuttuu aktiiviseksi. Tamma suorittaa kuitenkin rauhallisesti eikä kuumu lähes ollenkaan. Silloin tällöin Ruusu tarvitsee esteradalla hieman lisätukea ratsastajaltaan, mutta muuten se suoriutuu hyvin ilman ratsastajan opastustakin. Kunhan se ohjataan oikealle esteelle, sujuu rata usein todella hyvin. Kisakuljetukset sujuvat Ruusun kanssa hyvin, tamma ei stressaa lähes koskaan kopissa oloa. Se onkin yksi meidän rauhallisimmista hevosista, ja siten hyvä koppikaveri jollekkin heikkohermoisemmalle.
Suku
|
i. Valiant Montclair fwb,167cm,trn ERJ-I |
ii. Mister Fantasy fwb,167cm,rn ERJ-I |
iii. Mister fwb,168cm,trn,evm |
|
iie. Larez fwb,167cm,prn,evm | ||
|
ie. Las Serce trak,167cm,trn |
iei. Rzeka trak,170cm,prn,evm | |
|
iee. Las I Lub trak,165cm,m,evm | ||
|
e. Manhattan Beach VAL fwb,165cm,rt YLA1,ERJ-I |
ei. Camouflage fwb,167cm,rt YLA1,ERJ-I |
eii. Cameron fwb,168cm,rt,evm |
|
eie. Natasha fwb,165cm,rn,evm | ||
|
ee. Madam Mercury fwb,164cm,rn YLA3 |
eei. Mercenary XI fwb,160cm,rn,evm | |
|
eee. Madam Mylie fwb,165cm,m,evm |
Jälkeläiset
18.11.2014 fwb-t.Valiant Irish Coffee (i.Jack Daniels F)
29.12.2014 fwb-t.Valiant Virginia Songbird (i.Parisian Paradox Vegas)
12.02.2015 fwb-t.Valiant Montana Treasure (i.Valiant Gooseberry Garnet)
03.10.2015 fwb-o.Valiant Elven Blood (i.Valiant Elven Elite)
Kilpailut
29.08.2014 ERJ 150cm Shangri La 7/50
30.08.2014 ERJ 150cm Shangri La 3/50
02.09.2014 ERJ 150cm Shangri La 4/50
11.10.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 1/30
12.10.2014 ERJ 150cm Valkoranta 3/30
13.10.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 1/30
14.10.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 1/30
17.10.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 4/30
18.10.2014 ERJ 150cm Valkoranta 4/30
18.10.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 5/30
19.10.2014 ERJ 150cm Valkoranta 1/30
20.10.2014 ERJ 150cm Untuvapilvi 3/30
21.10.2014 ERJ 150cm Untuvapilvi 4/30
22.10.2014 ERJ 150cm Untuvapilvi 5/30
21.11.2014 ERJ 150cm Cheval Delamer 6/50
27.11.2014 ERJ 150cm Cheval Delamer 3/50
04.12.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 1/30
08.12.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 2/30
08.12.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 5/30
11.12.2014 ERJ 150cm Valiant Warmbloods 4/30
Päiväkirja
28.4.2015 Karkulaiset
Voi Ruusu minkä menit tekemään, voivottelin kovaan ääneen tallipihalla. Ruusun ja sen kaverin Sissin tarhan aidantolppa oltiin potkaistu nurin, ja tammat olivatkin keksineet hypätä siitä kohtaa ulkopuolelle. Olin ehtinyt paikalle juuri kun Ruusu latasi vasemman suoran ja kaatoi puutolpan vaivatta. Siinä samassa vilahtikin kaksi karvaooppelia päin Koivukujaa kaviot sauhuten. Peräänhän sitä piti lähteä, vaikka oikeasti minun olisi pitänyt olla sillä minuutilla laittamassa muutamaa oria koppikuntoon kisamatkaa varten. Nappasin meidän tallitytön Ellan mukaani, ja yhdessä hurautimmekin maasturillani karkulaisten perään. Maantie oli rapainen, ja ajo hankalaa syvien urien takia. Ehdimme ajaa miltei kylälle asti, kun näimme kaksi tammaa painelemassa täyttä laukkaa edellämme. Kylällä ei olisi muuta kuin kauppa, koulu ja huoltoasema, mutta meidän tuurillamme joku vielä tulisi ja jyräisi tammojen yli traktorilla. No, siinä paha missä mainitaan: ei mennyt kuin kaksi sekuntia ajatuksestani, kun kaupan takaa puksutti tielle punainen traktori. Sissi ehti väistää sitä, mutta Ruusu törmäsi niin että kolahti. Vähäksi aikaa tamma pysähtyi hölmistyneen näköisenä, mutta säntäsi sitten taas matkaan maantiekiitäjän lailla. Ajojahti siis jatkui yhä. Kylän ohitettuamme Ella yhytti Sissin ojan varrelta närppimästä kevään ensimmäisiä heinänkorsia. Pudotinkin tytön kyydistä, jotta tämä voisi napata tamman ja taluttaa sen kotiin. Itse jatkoin vielä Ruusun jahtaamista. Siinä vaiheessa kun tamma viimein pysähtyi metsänreunaan ja sain sen napattua, oli tallille matkaa reilut kummenen kilometriä. Mitenkään en olisi tammaa saanut talutettua kotiin asti, varsinkin kun minulla oli vielä autokin mukana. Soitin siis tallille ja selitin tilanteen. Sieltä sitten tuli Pekka autoineen, traileria perässään vetäen, auttamaan minua pulassa olevaa. Kun Ruusu oltiin saatu lastattua kyytiin, kääntyi Pekka heti takaisin tallille päin. Itse jäin vielä vähäksi aikaa tienvarteen hengähtämään, ennen kuin hyppäsin maasturini penkille ja käänsin sen kohti kotia. Loppujen lopuksi sekä Ruusu että Sissi selvisivät seikkailustaan ehjin nahoin, vaikka se traktori säikäyttikin pahasti ainakin Ruusun kohdalla.
31.3.2015 Huipputamma huippusuvusta
Ruusun isä Valiant Montclair palkittiin pari kuukautta sitten ERJ-laatuarvostelussa ykköspalkinnolla. Valiantin ensimmäisen kasvatin tittelillään orin palkinto oli oikein odotettu, ja sinä iltana ylsi hymy miltei korviin asti aina siihen kunnes vihdoin myöhään painuin pehkuihin. Tänään Ruusun suku saikin vielä lisää painoarvoa, kun sekä sen emä Manhattan Beach VAL että isänisä Mister Fantasy palkittiin ERJ-laatuarvostelussa, molemmat ykkösin. Vielä olisi isänemä täysin ilman minkäänlaista palkintoa, muuten koko Ruusun suvuntynkä onkin täynnä laatispalkittuja hevosia, ja kaikki vielä minun omistuksessani. Juhlistaahan sitä piti, kun kaksi meidän upeaa hevosta palkittiin tänään samassa tilaisuudessa. Siitä sitten tupsahtikin minun päähäni pinttymätön ajatus, että pianhan on jo Ruusunkin aika käydä kokeilemassa onneaan laatuarvosteluhumussa. Vielä aavistuksen puutteellisen jälkeläisnäytön takia ei ERJ-laatikseen vielä uskalleta mennä, kun taas yleislaatuarvostelua varten pitäisi vielä tarinoida ja turinoida Ruusun päiväkirjaan vähän enemmän. Tällä hetkellä minun suosikkihevoseni paikkaa pitävä Ruusu nähdään kuitenkin ERJ-laatiksessa jo ennen kesää, jos vain hyvin käy. Koska tamman kisatkin on jo kisattu, voidaan tässä välissä keskittyä vielä vaikkapa varsajuttuihin, tällä kertaa kuidenkin myyden varsat muualle kuten teimme viimekuisenkin kanssa. Minulla kun on kotona kasvamassa jo kolme pikku-Ruusua, joista kaksi on jo itse suloisten varsojen onnellisia vanhempia, ja kolmaskin on jo täysi-ikäinen. Huh, aika se vaan menee turhan nopeasti. Toivottavasti meillä on kuitenkin vielä pitkä tulevaisuus Ruusun kanssa ennen kuin sen on aika jättää meidät kuten sen emänemä teki viime kuussa, saaden tallimestarimmekin kivikovan sydämen murtumaan.
29.12.2014 Myöhäinen joululahja
Ruusu antoi meille ehkä vuoden odotetuimman joululahjan tänään varsoessaan sievän mustan tammavarsan upeasta orista Parisian Paradox Vegasista. Kuten jo joskus aiemminkin, olin kuolannut satun upeille puoliverioreille tälläkin kertaa jo hyvän aikaa. Etsiessäni hyisinä marraskuun iltoina tammoilleni sulhasia jouluvarsat mielessäni, ja kohdatessani tämän lempinimeä Panu tottelevan komistuksen, oli aivan myyty. Jo sen suku oli todella upea, puhumattakaan sitten itse orista. Niin sitten sovittiin astutus Panun ja Ruusun välillä, ja niin jäimmekin odottelemaan tuota pikkuista rakkauspakkausta joka sai tamman vatsan turpoamaan aivan hullusti jo alkumetreillä. Itse asiassa olin odottanut varsaa jouluaatoksi (oikeastaan olin toivonut sitä todella kipeästi). Ruusu kuitenkin meni lasketusta ajasta hieman yliajalle varsoineen, ja niin sitten tänään olikin viimein se hetki, kun tamman oli aika tuoda tuo pikkuruinen varsa maailmaan. Varsasta olin toivonut tammaa, ja meidän eläinlääkärimme ehtikin jekuttaa minua heti syntymän jälkeen sanoen varsasta tulleen komea musta ori. Katsoessani tammaa ja varsaa äimistyneenä taputti tämä minua kevyesti olalle ja sanoi sen olevan oikeasti tamma, aivan niin kuin olin tahtonutkin. Tuttu eläinlääkärimme kun on niin huumorintajuista sorttia, että tuo oli vielä ihan pieni tsoukki siihen verraten kuinka hän on vuosien saatossa meidän kustannuksellamme saanut nauraa. Varsan nimen kanssa ei tarvinnut paljoa jahkailla. Koska tamma siitä oli tullut, oli sille ollut nimi valmiina jo aikoja ennen sen emän astutusta. Niin me sitten ristimme tuon tumman söpöliinin Virginia Songbirdiksi, tuttavallisesti neitoa tullaan kutsumaan ihan vaan Virginiaksi. Sekä ruusu että pieni musta nyytti näyttivät pärjäilevän hyvin, joten annoimme tallin hiljentyä joulukuiseen iltaan mennessämme itse juhlistamaan tuon kauan odotetun varsan syntymää shamppanjalaseja kilistellen. Tästä oli alkaman meidän tuleva vuosi, tosin uudenvuoden juhlia aiommekin viettää virallisesti vielä sitten kun sen aika on.
