Kuollut 7.5.2019
Lucky Legend
Nimi | Lucky Legend | Rotu, sukupuoli | suomalainen puoliverinen, ori |
VH-tunnus | VH14-031-0011 | Säkäkorkeus | 172cm |
Syntynyt | 20.5.2013 4v 1.9.2013, 8v 1.1.2014 | Väri | musta |
Tuoja | Taciturn | Painote | koulupainote |
Omistaja | VRL-12909 | Koulutustaso | VaA, 80cm |
Luonne
Leevi on suurikokoinen ja ehkä jopa hieman uhkaavan näköinen oripoika. Ulkoisesta olemuksestaan huolimatta se on oikein nöyrä ja helppo käsiteltävä. Vaikka Leevi onkin ihmistä kohtaan kiltti ja miellyttämisenhaluinen, on se silti orilaumassa ehdoton johtajahahmo. Ihmiselle ori ei tekisi pahaa, joten sitä voi käsitellä periaatteessa kaikenkokoiset ja -tasoiset ihmiset. Leevi kulkee nätisti talutuksessa, antaa ihmisen ohjata eikä yritä lähteä haahuilemaan ympäriinsä. Harjatessa ori seisoo nätisti paikoillaan, ja nostaa kaviot vastaanhangoittelematta. Varustuskin sujuu muitta mutkitta, Leevillä ei ole lyhyenlännän omistajansa onneksi tapana käyttää hyväkseen suurta kokoaan ja nostella päätään korkeuksiin suitsittaessa.
Ratsastettaessa Leevi on oikein mukava, suuret ja hieman pomppuisat liikkeet takaavat näyttävän suorituksen kouluradoilla, ja orin kylmäpäisyys on vertaansa vailla. Ori on aina valmiina uusiin haasteisiin, ja se suorittaakin leikiten kaikenlaisia koululiikkeitä. Suuri musta sopii käytännössä kaikentasoisille ratsastajille, se osaa käyttäytyä ratsastettaessa nätisti vaikka huomaisikin ratsastajan olevan melko kokematon. Omat lähtökohtani huomioiden Leevi on ollut aina hyvin ymmärtäväinen vaikkei ratsastaja olisikaan ollut aina se joka neuvoo miten tehdä. Ollaankin saatu orin kanssa alkuaikoina vähän opastaa toinen toistamme että miten nyt pitikään toimia. Leevi onkin ollut aina hyvon pitkäjänteinen, ja oppinut mielellään uutta, antaen ratsastajalleen sitten ahaa-elämyksiä, että näinkö tämän pitikin toimia. Onneksi sentään meidän valmentaja on aina ollut osaava, ja ollutkin tiiviisti mukana niin orin kuin minun itsenikin kouluttamisessa.
Yleisesti Leevi on todella mukava ori, jolla on hyvin kapasiteettia kouluratsastusta ajatellen. Kisaaminen sujuu orin kanssa hyvin, sillä se ei stressaa lähes ollenkaan niin kisoista kuin kuljetuksistakaan. Leevi ei ole koskaan juurikaan stressannut kilpailutilanteita, vaikka joskus olenkin saattanut tartuttaa siihen hieman omaa jännitystäni. Muuten suuri musta on tuntunut ottavan kaiken vastaan rennosti, vaikka osaakin toki toimia erittäin asiallisesti eikä ota kilpailutilanteita vastaan sentään turhan löytästi. Kaiken kaikkiaan Leevi onkin ollut aina erittäin mukava kisakaveri.
Ratsastettaessa Leevi on oikein mukava, suuret ja hieman pomppuisat liikkeet takaavat näyttävän suorituksen kouluradoilla, ja orin kylmäpäisyys on vertaansa vailla. Ori on aina valmiina uusiin haasteisiin, ja se suorittaakin leikiten kaikenlaisia koululiikkeitä. Suuri musta sopii käytännössä kaikentasoisille ratsastajille, se osaa käyttäytyä ratsastettaessa nätisti vaikka huomaisikin ratsastajan olevan melko kokematon. Omat lähtökohtani huomioiden Leevi on ollut aina hyvin ymmärtäväinen vaikkei ratsastaja olisikaan ollut aina se joka neuvoo miten tehdä. Ollaankin saatu orin kanssa alkuaikoina vähän opastaa toinen toistamme että miten nyt pitikään toimia. Leevi onkin ollut aina hyvon pitkäjänteinen, ja oppinut mielellään uutta, antaen ratsastajalleen sitten ahaa-elämyksiä, että näinkö tämän pitikin toimia. Onneksi sentään meidän valmentaja on aina ollut osaava, ja ollutkin tiiviisti mukana niin orin kuin minun itsenikin kouluttamisessa.
Yleisesti Leevi on todella mukava ori, jolla on hyvin kapasiteettia kouluratsastusta ajatellen. Kisaaminen sujuu orin kanssa hyvin, sillä se ei stressaa lähes ollenkaan niin kisoista kuin kuljetuksistakaan. Leevi ei ole koskaan juurikaan stressannut kilpailutilanteita, vaikka joskus olenkin saattanut tartuttaa siihen hieman omaa jännitystäni. Muuten suuri musta on tuntunut ottavan kaiken vastaan rennosti, vaikka osaakin toki toimia erittäin asiallisesti eikä ota kilpailutilanteita vastaan sentään turhan löytästi. Kaiken kaikkiaan Leevi onkin ollut aina erittäin mukava kisakaveri.
Suku
i. Blue Legend fwb, 172cm, km, evm |
ii. Blue Line fwb, 169cm, km, evm | iii. Vicino |
iie. Lowline | ||
ie. Just A Legend fwb, 170cm, rt, evm | iei. Just In Time | |
iee. Legend Or What | ||
e. Lucky Lightning fwb, 167cm, m, evm |
ei. Shockwave fwb, rn, 171cm, evm | eii. Classic One |
eie. Dea | ||
ee. Lucky Lady fwb, 165cm, m, evm | eei. Lucky Luke | |
eee. Kara |
Sukuselvitys
i.Blue Legend oli komea, kimo kouluori, joka kilpaili Inter I -tasolla kouluratsastuksessa hyvällä menestyksellä. Ori oli luonteeltaan mitä kiltein, vaikka tapasikin kuumua radalla melkoisesti. Ratsastajan olikin toden teolla työskenneltävä saadakseen Legendistä parhaat puolet esiin. Kilpailun lisäksi Legend ei tehnyt juuri mitään uraauurtavaa, ja täten ori ei ollut mikään kuuma nimi jalostuspiireissä. Siitä huolimatta se sai kuusi jälkeläistä, joista monelle se on periyttänyt kaunista, kimoa väritystään. Kaikki Blue Legendin jälkeläisistä ovat jollain tasolla menestyneitä kouluhevosia. Ori kuoli luonnollisen kuoleman ollessaan 24-vuotias.
ii.Blue Line oli erittäin upea, kantakirjapalkittu jalostusori joka menestyksekkään kilpauran jälkeen oli haluttu nimi jalostuspiireissä. Ori itse astui nuorempana muutamia tammoja, mutta vasta vanhemmalla iällä sen potentiaali kävi ilmi ja tammanomistajat välttämättä tahtoivat juuri Blue Linen varsan talliinsa. Grand Prix -tasoinen koulukonkari saikin elämänsä aikana 142 jälkeläistä, joista suurelle osalle se on periyttänyt niin komeaa ulkomuotoaan kuin elegantteja liikkeitäänkin. Luonteeltaankin ori oli erittäin kiltti vaikka silloin tällöin vähän turhankin kuumakalle. Blue Line kuoli luonnollisen kuoleman 25-vuotiaana.
ie.Just A Legend oli nuoruudessaan paljon kilpaillut koulutamma, joka niitti menestystä vaativalla tasolla. Tamman kisaura oli lyhyehkö, sillä se siirtyi jo nuorella iällä jalostuskäyttöön. Elämänsä aikana Just A Legend ehtikin saada kahdeksan varsaa, joista suurimmasta osasta on tullut erittäin hieno koulukonkari. Jälkeläisilleen tamma periyttikin hienot koulugeenit, harmiksi usealle jälkeläisistä on siirtynyt myös tamman melko vaativa luonne. Just A Legend kuoli suolikiertymään sen ollessa 22-vuotias.
e.Lucky Lightning oli suurikokoinen ja lempeä ratsastuskouluhevonen. Tamma syntyi erään yksityisen kilparatsastajan omistuksessa pienellä ratsastuskoululla, ja oli alusta asti hyvin kiltti ja rauhallinen luonteeltaan. Tammasta suunniteltiin ratsastajalleen hyvää kisahevosen alkua, ja sen mukaisen koulutuksen se saikin. Kotoisammin Lotaksi nimetyllä tammalla oli kuitenkin taipumusta hermoilla kilpailutilanteissa, ja yleensä tamma menikin jaloistaan sekaisin jos jännitys kävi liian tukalaksi. Nuoruusvuotensa ratsastuskoululla viettänyt musta kaunotar vaihtoikin seitsenvuotiaana omistajaa, kun ratsastuskoulun omistaja tahtoi kokeilla toimisiko tamma paremmin opetushevosena. Moni aloitteleva ratsastaja rakastui tuohon suureen ja lempeään tammaan, ja Lotta saikin pysyvän pestin tuntiratsuna. Vanhemmilla päivillään Lotta sai kaksi varsaa, joista toisesta tuli emänsä tavoin ratsastuskouluhevonen, ja toisesta menestynyt koulukonkari. Lotta kuoli 20-vuotiaana tarhaonnettomuuden jälkeen: katkenneen jalan ei povattu enää parantuvan niin vanhalla hevosella, joten eläinlääkäri lopetti tamman.
ei.Shockwave oli erittäin upea, Inter I -tasolla aikanaan kilpaillut kouluruuna. Nuoremmalla iällä siitä otettiin muutamia pakasteita, ja jälkeläisiä sillä onkin kolme kappaletta. Aikanaan ruunauksen syynä oli ollut käytösongelmat: muuten niin kiltti ja hyväluontoinen herra kun ei millään tullut toimeen muiden hevosten kanssa. Ruunauksen jälkeen Shockwaven käytös tasoittui huomattavasti, ja siitä seurasikin erittäin menestyksekäs kilpaura. Shockwave sai viettää lokoisia eläkepäiviä eräällä yksityistallilla. Ori kuoli 16-vuotiaana tallipalossa.
ee.Lucky Lady oli kaunis koulutamma, joka kilpaili aikanaan vaativalla tasolla ratsastajansa kanssa. "Lady" oli erittäin kaunis ja hyvärakenteinen, mutta luonteeltaan melko vaikea tapaus. Tamma asui ikänsä ratsastuskoululla yksityisratsuna, ja kävi joskus omistajansa salliessa myös kokeneempien ratsukoiden valmennuksissa. Omistaja itse kilpaili paljon Ladyn kanssa, ja tamma olikin erittäin ihailtu vaikkakin luonteeltaan melkoinen hapannaama. Lady sai elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen. Tamma lopetettiin sen ollessa 18-vuotias. Omistajalla ei ollut aikaa enää hoitaa vanhemmiten jatkuvaan sairastelevaa hevosta.
ii.Blue Line oli erittäin upea, kantakirjapalkittu jalostusori joka menestyksekkään kilpauran jälkeen oli haluttu nimi jalostuspiireissä. Ori itse astui nuorempana muutamia tammoja, mutta vasta vanhemmalla iällä sen potentiaali kävi ilmi ja tammanomistajat välttämättä tahtoivat juuri Blue Linen varsan talliinsa. Grand Prix -tasoinen koulukonkari saikin elämänsä aikana 142 jälkeläistä, joista suurelle osalle se on periyttänyt niin komeaa ulkomuotoaan kuin elegantteja liikkeitäänkin. Luonteeltaankin ori oli erittäin kiltti vaikka silloin tällöin vähän turhankin kuumakalle. Blue Line kuoli luonnollisen kuoleman 25-vuotiaana.
ie.Just A Legend oli nuoruudessaan paljon kilpaillut koulutamma, joka niitti menestystä vaativalla tasolla. Tamman kisaura oli lyhyehkö, sillä se siirtyi jo nuorella iällä jalostuskäyttöön. Elämänsä aikana Just A Legend ehtikin saada kahdeksan varsaa, joista suurimmasta osasta on tullut erittäin hieno koulukonkari. Jälkeläisilleen tamma periyttikin hienot koulugeenit, harmiksi usealle jälkeläisistä on siirtynyt myös tamman melko vaativa luonne. Just A Legend kuoli suolikiertymään sen ollessa 22-vuotias.
e.Lucky Lightning oli suurikokoinen ja lempeä ratsastuskouluhevonen. Tamma syntyi erään yksityisen kilparatsastajan omistuksessa pienellä ratsastuskoululla, ja oli alusta asti hyvin kiltti ja rauhallinen luonteeltaan. Tammasta suunniteltiin ratsastajalleen hyvää kisahevosen alkua, ja sen mukaisen koulutuksen se saikin. Kotoisammin Lotaksi nimetyllä tammalla oli kuitenkin taipumusta hermoilla kilpailutilanteissa, ja yleensä tamma menikin jaloistaan sekaisin jos jännitys kävi liian tukalaksi. Nuoruusvuotensa ratsastuskoululla viettänyt musta kaunotar vaihtoikin seitsenvuotiaana omistajaa, kun ratsastuskoulun omistaja tahtoi kokeilla toimisiko tamma paremmin opetushevosena. Moni aloitteleva ratsastaja rakastui tuohon suureen ja lempeään tammaan, ja Lotta saikin pysyvän pestin tuntiratsuna. Vanhemmilla päivillään Lotta sai kaksi varsaa, joista toisesta tuli emänsä tavoin ratsastuskouluhevonen, ja toisesta menestynyt koulukonkari. Lotta kuoli 20-vuotiaana tarhaonnettomuuden jälkeen: katkenneen jalan ei povattu enää parantuvan niin vanhalla hevosella, joten eläinlääkäri lopetti tamman.
ei.Shockwave oli erittäin upea, Inter I -tasolla aikanaan kilpaillut kouluruuna. Nuoremmalla iällä siitä otettiin muutamia pakasteita, ja jälkeläisiä sillä onkin kolme kappaletta. Aikanaan ruunauksen syynä oli ollut käytösongelmat: muuten niin kiltti ja hyväluontoinen herra kun ei millään tullut toimeen muiden hevosten kanssa. Ruunauksen jälkeen Shockwaven käytös tasoittui huomattavasti, ja siitä seurasikin erittäin menestyksekäs kilpaura. Shockwave sai viettää lokoisia eläkepäiviä eräällä yksityistallilla. Ori kuoli 16-vuotiaana tallipalossa.
ee.Lucky Lady oli kaunis koulutamma, joka kilpaili aikanaan vaativalla tasolla ratsastajansa kanssa. "Lady" oli erittäin kaunis ja hyvärakenteinen, mutta luonteeltaan melko vaikea tapaus. Tamma asui ikänsä ratsastuskoululla yksityisratsuna, ja kävi joskus omistajansa salliessa myös kokeneempien ratsukoiden valmennuksissa. Omistaja itse kilpaili paljon Ladyn kanssa, ja tamma olikin erittäin ihailtu vaikkakin luonteeltaan melkoinen hapannaama. Lady sai elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen. Tamma lopetettiin sen ollessa 18-vuotias. Omistajalla ei ollut aikaa enää hoitaa vanhemmiten jatkuvaan sairastelevaa hevosta.
Jälkeläiset
♡ 16.01.2014 fwb-o.Valiant Legend (e.September's Symphony)
♡ 07.02.2014 fwb-t.Santa Ana VAL (e.September's Symphony) KRJ-I
♡ 04.04.2014 fwb-o.Lemon Grove VAL (e.Las Serce)
♡ 16.08.2014 fwb-o.Valiant Blueberry Stars (e.Preiselbeere) KRJ-II
♡ 12.09.2014 fwb-o.Valiant Legendary Edition (e.June Alive)
♡ 05.02.2015 fwb-t.Nouvion Amaranthine (e.Tiarana Dora)
♡ 07.02.2014 fwb-t.Santa Ana VAL (e.September's Symphony) KRJ-I
♡ 04.04.2014 fwb-o.Lemon Grove VAL (e.Las Serce)
♡ 16.08.2014 fwb-o.Valiant Blueberry Stars (e.Preiselbeere) KRJ-II
♡ 12.09.2014 fwb-o.Valiant Legendary Edition (e.June Alive)
♡ 05.02.2015 fwb-t.Nouvion Amaranthine (e.Tiarana Dora)
Kilpailut
04.02.2014 KRJ VaB O' Polo Warmbloods 3/30
05.02.2014 KRJ VaB O' Polo Warmbloods 3/30 05.02.2014 KRJ VaB O' Polo Warmbloods 1/30 11.02.2014 KRJ VaB O' Polo Warmbloods 5/30 13.02.2014 KRJ VaB O' Polo Warmbloods 5/30 21.02.2014 KRJ VaB Virtuaalitalli Vaapukka 1/30 25.03.2014 KRJ VaB Ryövärin Ratsutila 1/30 27.03.2014 KRJ VaB Ryövärin Ratsutila 1/30 01.04.2014 KRJ VaB Ryövärin Ratsutila 3/30 03.04.2014 KRJ VaB Ryövärin Ratsutila 1/30 23.08.2014 KRJ VaB Valiant Warmbloods 8/100 24.08.2014 KRJ VaB Valiant Warmbloods 8/100 |
15.07.2014 ERJ 100cm Hazard 2/30
|
Päiväkirja
16.3.2014 Koulutreenit
Harjoittelimme tänään Leevin kanssa koulukuvioita, ei mitään kovin vaikeaa kuitenkaan. Ennen ratsastusta harjasin orin ja varustin sen. Leevi ei pistänyt yhtään vastaan kuolainten kanssa mikä sillä joskus oli tapana, ehkä ori ajatteli tällä kertaa säästää omistajaparkaa jolla oli aina vaikeuksia jo satulan saamisessa tämän suuren otuksen selkään. Varustettuani orin talutin sen maneesiin. Leevi seisoi nätisti paikallaan noustessani sen selkään, eikä yrittänytkään livistää alta kiristäessäni vielä vyötä viimeisen kerran. Kun lähdimme kävelemään uraa pitkin, Leevi venytti kaulaansa pitkälle ja tuhahti. Ori löntysteli rentona eteenpäin, sitä näytti laiskottavan mikä ei ollut kyllä yhtään Leevin tapaista. Ottaessani ohjia lyhyemmälle näytti Leevikin vähän valpastuvan, ja saimmekin aloittaa kunnollisen harjoittelun ilman että oria olisi täytynyt ensin patistaa eteenpäin.
Leevillä oli suuret ja pomppuisat askeleet, ja minä pompinkin selässä kuin perunasäkki sen lähtiessä ravaamaan. Kevennykset olivatkin paikallaan niin hevosen selän kuin ratsastajan takamuksenkin takia. Leevi korskui alla ratsastaessani sitä eteenpäin. Teimme paljon kaarevia uria ja pääty-ympyröitä, ja musta kulki alla kuin ajatus. Siirtyessämme laukkaan pompin taas selässä vähän ennen kuin totuin orin liikkeisiin. Teimme helppoja kuvioita, ja harjoittelimme laukanvaihtoja. Leevi kyllä osasi erittäin hienoja laukanvaihtoja, mutta orille ei aina meinannut mennä avut perille. Yhteistyö pelitti muuten todella hyvin, joko ori tai minä oli vain vähän hitaalla käyvä. Teimme ratsastuksen päätteeksi lyhyehkön loppuverryttelyn, jonka jälkeen ohjasin Leevin maneesin keskelle kaartoon ja laskeuduin ratsailta. Taltin orin sitten karsinaansa ja riisuin siltä varusteet. Lopuksi vielä harjasin Leevin ja vein sille porkkanan palkkioksi hienosta suorituksesta.
Harjoittelimme tänään Leevin kanssa koulukuvioita, ei mitään kovin vaikeaa kuitenkaan. Ennen ratsastusta harjasin orin ja varustin sen. Leevi ei pistänyt yhtään vastaan kuolainten kanssa mikä sillä joskus oli tapana, ehkä ori ajatteli tällä kertaa säästää omistajaparkaa jolla oli aina vaikeuksia jo satulan saamisessa tämän suuren otuksen selkään. Varustettuani orin talutin sen maneesiin. Leevi seisoi nätisti paikallaan noustessani sen selkään, eikä yrittänytkään livistää alta kiristäessäni vielä vyötä viimeisen kerran. Kun lähdimme kävelemään uraa pitkin, Leevi venytti kaulaansa pitkälle ja tuhahti. Ori löntysteli rentona eteenpäin, sitä näytti laiskottavan mikä ei ollut kyllä yhtään Leevin tapaista. Ottaessani ohjia lyhyemmälle näytti Leevikin vähän valpastuvan, ja saimmekin aloittaa kunnollisen harjoittelun ilman että oria olisi täytynyt ensin patistaa eteenpäin.
Leevillä oli suuret ja pomppuisat askeleet, ja minä pompinkin selässä kuin perunasäkki sen lähtiessä ravaamaan. Kevennykset olivatkin paikallaan niin hevosen selän kuin ratsastajan takamuksenkin takia. Leevi korskui alla ratsastaessani sitä eteenpäin. Teimme paljon kaarevia uria ja pääty-ympyröitä, ja musta kulki alla kuin ajatus. Siirtyessämme laukkaan pompin taas selässä vähän ennen kuin totuin orin liikkeisiin. Teimme helppoja kuvioita, ja harjoittelimme laukanvaihtoja. Leevi kyllä osasi erittäin hienoja laukanvaihtoja, mutta orille ei aina meinannut mennä avut perille. Yhteistyö pelitti muuten todella hyvin, joko ori tai minä oli vain vähän hitaalla käyvä. Teimme ratsastuksen päätteeksi lyhyehkön loppuverryttelyn, jonka jälkeen ohjasin Leevin maneesin keskelle kaartoon ja laskeuduin ratsailta. Taltin orin sitten karsinaansa ja riisuin siltä varusteet. Lopuksi vielä harjasin Leevin ja vein sille porkkanan palkkioksi hienosta suorituksesta.
27.10.2013 Tallin ensimmäinen kouluori
Aikaisin aamulla tallin pihaan kaarsi kuljetusauto, jonka sisällä oli erittäin odotettu lasti. Suuri musta puoliveriori korskui ylpeänä kävellessään talutuksessani ulos, ja katseli uteliaana ympärilleen. "Lucky Legend", huokaisin ihastuksissani. Olin ostanut ihka-aidon kouluhevosen, vaikka olin vannottanut itselleni pysyväni vain estehevosissa. Olihan minulla toki suunnitelmissa hankkia myös koulutamma, ja ehkä myöhemmin myös jokin näpsäkkä kenttäpeli. Tämä erittäin suurikokoinen, joka tytön unelmaorin perikuva oli nuori, juuri kisauraansa aloitteleva vesseli, ja varsin innokas sellainen. Sitä ei tuntunut yhtään jännittävän tilanne jossa se nyt oli: se tuntui sopeutuvan uuteen kotiin erinomaisesti.
Oria oltiin kutsuttu aikaisemmassa kodissaan Luckyksi, mutta itse päätin nimetä sen uudelleen Leeviksi. Minulle kun tuli edellisen nimen ääntämismuodosta mieleen vain laki, ja se ei vain sointunut mielestäni noin komean kouluhevosen nimeksi. Minulle oltiin luvattu tämän uudelta nimeltään Leevin osaavan kaiken ainakin helppo B-tasolle asti, ja siitä oria olisi kuulema helppo kouluttaa ihan mihin asti haluaa. Tokkopa oma taitoni kuitenkaan riittäisi saamaan orista juuri mitään irti, muutaman vuoden kun vasta olin itse ollut hevosten kanssa tekemisissä. Minulla on kuitenkin onneksi tallilla ihan huippuvalmentaja, joka kyllä auttaa jatkokoulutuksessa vaikkei itse tätä nykyä enää ratsastakaan (kyllähän hänet toki saa aina silloin tällöin hevosen selkään suostuteltua, vastaisuudessa tämä tulee luultavasti olemaan vielä helpompaa kun kyseessä on kuitenkin vanoutunut kouluratsastaja).
Taluttelin Leeviä kaikessa rauhassa tallin pihalla, ja ihailin sen niin kaunista käyntiä. Ja miten upea, kiiltävä karva sillä olikaan! Olin ylpeä uuden kilpatallin omistaja, ja tämä ori oli taatusti erinomainen lisä meidän pieneen hevoslaumaamme. Kouluratsastus oli minulle lajina vielä jokseenkin vieraahko, vaikka toki osasin samantasoiset asiat mitä Leevikin. Ehkä me yhdessä vielä kehityttäisiin vaikka kuinka pitkälle. Tarpeeksi oria ihasteltuani talutin sen tulevaan karsinaansa, omien esteorieni luokse. Pojat näyttivät olevan alusta asti hyvää pataa keskenään, ja Leevi tuntui heti ottavan sellaisen asiallisen johtajan statuksen haltuunsa. Olihan ainakin tuo minun Camouflage-raudikkoni sellainen nöyristelijä että Leeville ei ollut siitä yhtään vastusta. Mister Fantasylla oli hieman nokankoputtamista asian suhteen, mutta sekin hyväksyi Leevin laumaan, ja hörisikin sille ystävällisesti kalterien takaa.
Aikaisin aamulla tallin pihaan kaarsi kuljetusauto, jonka sisällä oli erittäin odotettu lasti. Suuri musta puoliveriori korskui ylpeänä kävellessään talutuksessani ulos, ja katseli uteliaana ympärilleen. "Lucky Legend", huokaisin ihastuksissani. Olin ostanut ihka-aidon kouluhevosen, vaikka olin vannottanut itselleni pysyväni vain estehevosissa. Olihan minulla toki suunnitelmissa hankkia myös koulutamma, ja ehkä myöhemmin myös jokin näpsäkkä kenttäpeli. Tämä erittäin suurikokoinen, joka tytön unelmaorin perikuva oli nuori, juuri kisauraansa aloitteleva vesseli, ja varsin innokas sellainen. Sitä ei tuntunut yhtään jännittävän tilanne jossa se nyt oli: se tuntui sopeutuvan uuteen kotiin erinomaisesti.
Oria oltiin kutsuttu aikaisemmassa kodissaan Luckyksi, mutta itse päätin nimetä sen uudelleen Leeviksi. Minulle kun tuli edellisen nimen ääntämismuodosta mieleen vain laki, ja se ei vain sointunut mielestäni noin komean kouluhevosen nimeksi. Minulle oltiin luvattu tämän uudelta nimeltään Leevin osaavan kaiken ainakin helppo B-tasolle asti, ja siitä oria olisi kuulema helppo kouluttaa ihan mihin asti haluaa. Tokkopa oma taitoni kuitenkaan riittäisi saamaan orista juuri mitään irti, muutaman vuoden kun vasta olin itse ollut hevosten kanssa tekemisissä. Minulla on kuitenkin onneksi tallilla ihan huippuvalmentaja, joka kyllä auttaa jatkokoulutuksessa vaikkei itse tätä nykyä enää ratsastakaan (kyllähän hänet toki saa aina silloin tällöin hevosen selkään suostuteltua, vastaisuudessa tämä tulee luultavasti olemaan vielä helpompaa kun kyseessä on kuitenkin vanoutunut kouluratsastaja).
Taluttelin Leeviä kaikessa rauhassa tallin pihalla, ja ihailin sen niin kaunista käyntiä. Ja miten upea, kiiltävä karva sillä olikaan! Olin ylpeä uuden kilpatallin omistaja, ja tämä ori oli taatusti erinomainen lisä meidän pieneen hevoslaumaamme. Kouluratsastus oli minulle lajina vielä jokseenkin vieraahko, vaikka toki osasin samantasoiset asiat mitä Leevikin. Ehkä me yhdessä vielä kehityttäisiin vaikka kuinka pitkälle. Tarpeeksi oria ihasteltuani talutin sen tulevaan karsinaansa, omien esteorieni luokse. Pojat näyttivät olevan alusta asti hyvää pataa keskenään, ja Leevi tuntui heti ottavan sellaisen asiallisen johtajan statuksen haltuunsa. Olihan ainakin tuo minun Camouflage-raudikkoni sellainen nöyristelijä että Leeville ei ollut siitä yhtään vastusta. Mister Fantasylla oli hieman nokankoputtamista asian suhteen, mutta sekin hyväksyi Leevin laumaan, ja hörisikin sille ystävällisesti kalterien takaa.