Valiant Warmbloods
  • Kasvatus
    • Kasvattilista 2015
    • Kasvattilista 2013-2014
    • Palkitut kasvatit
    • Hall of Fame

sama omistaja, uusi osoite

Picture
©Klosterhof Medingen
Virallinen nimi Valiant Campo Giro Ikä 15, täyttänyt 4 vuotta 1.2.2015
Lempinimi Giro Rotu Suomalainen puoliverinen
Sukupuoli Ori Säkäkorkeus 166cm
VH-tunnus VH14-031-1184 Väri Rautias
Syntynyt 9.12.2014 Painotus Esteratsastus
Kasvattaja Valiant Warmbloods Koulutustaso Ko HeA, Re 160cm
Omistaja Taciturn VRL-12909 Meriitit -

Vähän historiaa + luonne

Giro on se jalopiirteinen, vaaleanrautias ori josta olin haaveillut jo ties kuinka kauan. Joka kerta jotain tammoistani suosikkihevosellani Camouflagella astuttaessani olin toivonut varsasta tulevan ori, joka tulisi olemaan se uljas orilinjan jatkaja. Useimmiten kuitenkin syntyi tammavarsa, ainoa kotiin jäänyt orivarsakin kimoutui ajan myötä. Joulukuussa 2014 tammani Cajonat's Covergirlin varsoessa Camouflagesta tiedostin jo kyseessä olevan tämän mahdollisesti viimeinen jälkeläinen. Onnekseni varsa syntyi orina, ja vielä niin kauniin vaaleaanrautiaana että sydämeni oli sulaa: olinhan jo pitkään toivonut Camouflagelle tämän kaksoisolentoa orilinjaa jatkamaan. Ensi töikseni mietin pikkuisen nimeksi Camouflage II, mutta kuitenkin jostain syystä päädyin lopulta nimeen Campo Giro. Jos tämä poika saa joskus oman rautiaan orijälkeläisen, jatkaa sekin todennäköisesti tuota Ca- orilinjaa jota olen tässä jo ikuisuuden työstänyt.

Luonteeltaan Giro on tullut niin isäänsä, että voisin vain suoraan kopioida tämän luonnetekstin pojan tietoihin eikä kukaan huomaisi mitään omituista. Aavistuksen ujohko, mutta tuttujen seurassa melkoiseksi vitsiniekaksi osoittautunut Giro onkin kaikin puolin sitä mitä halusinkin. Hoidettaessa ori seuraa nätisti hoitajan puuhia, ja salakavalasti sekoittaa harjapakin sisällön ympäri pahnoja ellei sitä jätä suosiolla ulkopuolelle. Muita temppuja Giro ei yleensä onneksi tee, ruokakuppinsa se on kyllä tuhonnut useampaan otteeseen kiskomalla sen irti seinästä ja hautaamalla sen karsinan alusten sekaan. Mitä nyt hoitamiseen kuitenkin tulee, on ori yleensä oikein mallikelpoinen. Varustuskin sujuu hyvin, vaikka Girolla onkin tapana pullistella melkoisesti. Yleensä vastaanpaneminen ei auta mitään: oria kannattaakin vaikka kierrättää pari kierrosta uraa pitkin selkäännousun jälkeen ja palata sitten kiristämään vyö kunnolla. Eläinlääkäriä ja kengittäjää Giro vierastaa hyvin paljon, ja oria pitääkin yleensä olla jonkun tutun ja turvallisen henkilön rauhoittelemassa kun nuo muukalaiset ronkkivat sen kroppaa.

Ratsuna Giro on reipas ja eteenpäinpyrkivä, kuitenkin niin herkkä että pienetkin avut tehoavat siihen hyvin. Ori on aavistuksen säikky, joten varsinkin uudessa paikassa se hyvin todennäköisesti näkee olemattomia mörköjä maneesin kulmissa ja erikoisesteiden takana. Ratsastajan kannustuksesta Giro kuitenkin uskaltaa kohdata pelkonsa, vaikkakin hyvin varautuneena. Sileällä ori menee hyvin nätisti, ja ongelmia sen kanssa harvemmin tulee. Esteillehän sen veri kuitenkin vie, ja pienestä alkukankeudesta huolimatta se onkin oikein tsäpäkkä esteratsu. Giron vahvuuksia on sen nopea reagointikyky ja notkea liikkuminen: ori kääntyisikin vaikka kolikon päällä ja olisi siitä valmis loikkaamaan tuntemattomaan jos ratsastaja niin käskisi. Vaikka ori onkin melko herkkä ja kuuliainen, tahtoo se usein itse päättää mistä hypätään. Jos ratsastaja yrittääkään lyhentää taikka pidentää askelta ennen estettä, jättää Giro avut täysin huomiotta ja tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Onneksi ainakin tähän päivään asti ori on ollut aina oikeassa läestymisten suhteen...

Kisapaikan ollessa uusi on Girolla tapana jännittää hieman. Kunnollinen verryttely saa sen kuitenkin usein rentoutumaan, ja ratakin sujuu silloin hyvin. Pari kertaa onkin tullut verryteltyä ori huonosti, ja seurauksena on sitten rata mennyt ihan pannukakuksi. Kotikisoissa Giro suorittaa usein turhia hätiköimättä, vaikka silloinkin se alkuverryttelyn tärkeys on pidettävä muistissa. Rata sujuu Giron kanssa useimmiten todella siististi, kunhan orille antaa hieman sitä omaa valinnanvapautta: kunhan ratsastaja vaan ohjaa esteeltä toiselle ja mahdollisesti hieman kannustaa ennen hyppyä, hoitaa poika kyllä kaiken vaikka itse. Koppiin ori kävelee omatoimisesti kunhan sitä odottaa siellä heinäverkko. Giro on vähän nirsonpuoleinen seuransa suhteen, joten samaan kyytiin ei kannata lastata sille ennestään tuntematonta hevosta jos tahtoo säästyä tappelulta. Kuljetuksista ori ei sen kummemmin stressaa, kunhan kyyti on vakaa eikä koppikaveri ole hermoilija joka tartuttaisi pelkonsa Giroonkin.

Suku

i. Camouflage
fwb,167cm,rt
YLA1, ERJ-I
ii. Cameron
fwb,168cm,rt,evm
iii. Chameleon
fwb,167cm,rt,evm
iie. Wictoria
fwb,168cm,m,evm
ie. Natasha
fwb,165cm,rn,evm
iei. Niles H
fwb,170cm,rn,evm
iee. Nieśmiały
trak,164cm,rt,evm
e. Cajonat's Covergirl
fwb,165cm,rn
ei. Figgy Windmill
fwb,170cm,trn,evm
eii. Rapture Mohawk
fwb,168cm,m,evm
eie. The River Angela
fwb,167cm,prn,evm
ee. Congeniality Fancy
fwb,162cm,vrn,evm
eei. Spinner Peigan
fwb,164cm,vprt,evm
eee. Sweet Daphne
fwb,161cm,rnvkk,evm
Isälinja: Camouflage
​Emälinja: Cajonat's Covergirl
[Näytä sukuselvitys][Piilota sukuselvitys]

ii.Cameron on suurikokoinen ja komea ori, joka on osoittanut lahjakkuuttaan esteratsastuksen saralla. Cameron on syntynyt eräällä pikkutilalla Itä-Suomessa, jossa sillä aloitettiin kisaaminen jo nuorella iällä. Ori on hypännyt hyvällä menestyksellä 150cm-luokissa, jossa voittoja se on kerännyt tasan viisitoista kappaletta. Muita sijoituksia sillä on miltei pyöreät sata kappaletta. Cameron on rohkea ja selväpäinen, hyvä periyttäjäori, joka on jättänyt jälkeensä seitsemän toinen toistaan upeampaa varsaa. Ori viettää eläkepäiviään Lapissa revähdytettyään pahasti vasemman takasensa eräissä kisoissa.

iii.Chameleon on komea rautias fwb-ori, jonka rakenteessa on huomattavissa selvästi sen suvussa virtaava trakehnerveri. Kevyt ja sulavalinjainen ori on menestynyt mallikkaasti niin vaikeahkoissa esteluokissa kuin helpoissa koululuokissakin, kisamenestystä sillä on parinkymmenen sijoituksen verran molemmissa. Tarkalleen ottaen Chameleonin rataestetaso on 140cm, ja koulutaso helpon B:n tuntumassa. Tätä nykyä ori asuu Virossa, jossa se kisauransa päätteeksi on siirtynyt eräälle ratsastuskoululle tuntihevoseksi. Kaiken kaikkiaan Chameleon on jättänyt maailmaan neljä jälkeläistä, joista ainoastaan Cameron on jatkanut isänsä jalanjäljissä ja kisannut esteratsastusta hyvällä menestyksellä.

iie.Wictoria on suurikokoinen, musta puoliveritamma, jolla on selvä estetausta molempien vanhempiensa puolelta. Wictoria on syntynyt Itä-Suomessa, eräällä kisahevosia kasvattavalla pikkutilalla. Tamma on kilpaillut hyvin rankasti nuorella iällä, ja onkin jäänyt siitoskäyttöön jo seitsenvuotiaana. Sijoituksia Wictorialle on kertynyt huikeat sata kappaletta, kaikki esteratsastuksen saralla. Jälkeläisiä tamma on saanut kuusi kappaletta, viimeisimmän jälkeläisen jälkeen sen kunto todettiin niin huonoksi, että se viettää nykyään vain rentoa tarhailuelämää eräällä pikkutilalla Itä-Suomessa.

ie.Natasha oli siro puoliveritamma, jonka keveydestä oli helppo päätellä siinä olleen paljon trakehnerverta. Natasha syntyi eräällä ratsastuskoululla Länsi-Suomessa, josta se muutti nelivuotiaana aloittelemaan kisahevosen uraa Etelä-Ruotsiin. Sieltä se palautui kuitenkin kasvattajalle piakkoin, omistaja kun ei ollut tarpeeksi tyytyväinen tammaan. Natashalla oli paha tapa ryöstää kesken radan, ja se loikkasikin usein kentän portin yli. Tempullaan se tuli hylätyksi suunnilleen kahdessa kisassa kolmesta. Kisahevosta tammasta ei millään saanut, mutta taidoissa sillä ei ollut mitään puutteita. Niinpä se siirtyi jo varsin nuorella iällä jalostuskäyttöön eräälle piensiittolalle, ja jättikin jälkeensä kokonaista yhdeksän varsaa. Useimmille varsoille tamma on periyttänyt reippauttaan ja ketteryyttään, perusluonnehan sillä oli todella hieno kisatilanteissa temppuilusta huolimatta. Natasha menehtyi suolikierteeseen alkuvuodesta 2014

iei.Niles H oli komea puoliveriori, jolla oli hyvin paljon kapasiteettia isoihin esteluokkiin. Orilla oli todella paljon omaa tahtoa, ja se hoitikin esteradat yleensä hutiloiden ja piittaamatta ratsastajan antamista avuista. Niles tunnettiin tallin komeimpana ja kauheimpana orina, sitä ihailtiin mutta myös pelättiin. Nilesillä oli vain tietyt hoitajat ja ratsastajat, muita ihmisiä se ei kunnioittanut ollenkaan. Suorastaan kauheasta luonteestaan huolimatta Niles H oli hyvin suosittu puoliveristen jalostuspiireissä. Syynä lienee ollut sen taidokkuus ja loputon kisakapasiteetti. Jälkeläisiä sillä onkin kolmekymmentä kappaletta, joista osalle se on harmillisesti periyttänyt pahansisuisuuttaan.

iee.Nieśmiały on kuvankaunis vaalea trakehnertamma, joka on syntynyt Puolassa. Suomeen se muutti kuusivuotiaana eräälle ratsastuskoululle opetushevoseksi. Pian se kuitenkin todettiin liian tasokkaaksi tuntitöihin, ja se myytiin yksityiseksi. Tamma jäi asumaan ratsastuskoululle, josta käsin sen omistaja kilpaili sillä helpoissa esteluokissa. Vanhemmiten tamman selkä alkoi kipeytyä, joten se siirrettiin eläkkeelle. Jälkeläisiä se ehti saada yhden, kunnes kuoli vanhuuteen tutun tallin pihattoon päivää ennen 27-vuotispäiväänsä.

ei.Figgy Windmill on...

eii.Rapture Mohawk on...

eie.The River Angela on...

ee.Congeniality Fancy on...

eei.Spinner Peigan on...

eee.Sweet Daphne on...

Jälkeläiset

04.02.2015 fwb-o.Valiant Calico (e.Jammin')
04.03.2015 fwb-o.Shadow's Custom Made (e.Virginia F) - EV-II, KTK-II

Kilpailut

Giro kisaa vain porrastetuissa, ajan tasalla olevat ominaisuuspisteet näet orin VRL-profiilista.

Valmennukset

Päiväkirja

8.8.2015 Kun ikävä iskee
Vaikka tallinpidossa onkin joutunut kokemaan ties mitä kamaluuksia kaikkien niiden iloisten hetkien lomassa, oli tämä päivä valehtelematta kauhein tähän astisista. Olin pelännyt Giron isän Camouflagen - kaikkien aikojen suosikkihevoseni, sekä Valiantin merkityksekkäimmän kantaorin - poismenoa siitä asti kun meidän ensimmäisestä kantatammastamme Madam Mercurystä oli aika jättänyt. Tänään se sitten kävi: Camouflage löytyi tarhastaan kuolleena, eläinlääkärin mukaan sen sydän oli pettänyt. Elämäni tärkeimmän orin poismeno tuli minulle täytenä shokkina, ja siinä tilanteessa en osannut muuta tehdä kuin tulla sen viimeisen varsan (sekä ilmetyn kaksoisolennon) Giron luo. Siinä sitten silittelin tuon kauniin raudikko-orin turpaa, ikävöiden sen isäoria kuin viimeistä päivää. Giro itse ei tajunnut yhtään mistä oli kyse, mutta siitä huolimatta se puhalteli lempeästi kättäni vasten, aivan kuin se olisi yrittänyt rauhoitella minua. Naapurikarsinan Roope alkoi samassa kolistella ja sutkeltaa ympäriinsä, saaden Giron säikähtämään ja syöksymään karsinansa takanurkkaan. Sieltä raudikko-ori sitten katseli minua aran oloisesti, miettien josko tulisi vielä luokseni. Njääh, se sitten ajatteli ja alkoi tonkimaan karsinansa alusia. Eipä se tiennyt tämänhetkisestä tilanteesta mitään, enkä minä voinut syyttää sitä siitä. Oikeastaan käytöksellään Giro toi minulle paremman mielen: juuri tuolla tavalla sen isäkin olisi käyttäytynyt samassa tilanteessa. Jätinkin nyt orin rauhaan aavistuksen kepeämmällä olotilalla, ennen lähtöäni kävin vielä silittämässä Roopenkin turpaa: tämä kun näytti kerjäävän vain hieman huomiota riekkumisellaan. Jospa minä piakkoin pääsisin suruni yli, olisihan minulla ainakin Giro muistuttamassa elämäni tärkeimmästä, nyt edesmenneestä hevosesta.
Powered by Create your own unique website with customizable templates.