sama omistaja, uusi osoite
©BK-Horses with permission
Virallinen nimi | Galadrial Whisper | Ikä | 10, täyttänyt 4 vuotta 29.08.2014 |
Lempinimi | Rial | Rotu | Hannoverinhevonen |
Sukupuoli | Ori | Säkäkorkeus | 170cm |
VH-tunnus | VH14-011-0232 | Väri | Tummanruunikko |
Syntynyt | 7.4.2014 | Painotus | Kouluratsastus |
Kasvattaja | Whispering Heaven | Koulutustaso | Ko GP, Re 100cm |
Omistaja | Taciturn VRL-12909 | Meriitit | - |
Luonne
Rialin osto ei ollut mikään tarkkaan harkittu juttu. Etsin itselleni uusia estelupauksia, kun törmäsin hevostalli.netin topaan jossa Gabi möi vanhempia kasvattejaan uusiin koteihin. Sopivia estehevosia siellä ei ollut, mutta yksipolvinen kouluhannover Galadrial Whisper vaikutti ihan sopivalta lisältä Valiantin hevoskantaan. Niin sitten tein orista tarjouksen, ja pian se muuttikin kaukaa Kanadasta meille Pohjois-Savoon. Hyväluonteiseksi ja kyvykkääksihän Rialiksi kotoisasti nimetty orinrutale on osoittautunut, äkkiseltään tehdyt kaupat eivät siis tällä kertaa olleetkaan mikään huono juttu...
Suku
Jälkeläiset
09.02.2015 fwb-o.Valiant Hydra (e.Santa Ana VAL)
Kilpailut
Rial kisaa pääosin porrastetuissa, ajan tasalla olevat ominaisuuspisteet näet orin VRL-profiilista.
06.05.2014 KRJ GP Whispering Heaven 2/30
07.05.2014 KRJ GP Kisakeskus Lapland 2/38
18.05.2014 KRJ GP Whispering Heaven 3/30
07.05.2014 KRJ GP Kisakeskus Lapland 2/38
18.05.2014 KRJ GP Whispering Heaven 3/30
Valmennukset
Päiväkirja
21.10.2014 Maastoilua
Oli ehkä virhe päättää juuri tänään lähteä Rialin kanssa maastoon. Ori oli ollut meillä jo vähän aikaa, mutten ollut vielä tutustunut siihen oikein kunnolla. Ajattelinkin kunnon maastolenkin olevan hyvä aloitus. Ulkona oli hyisen kylmä, ja Rial näytti nyrpistelevän ajatukselle kävelystä kirpeässä syysilmassa. Maastot olivat sille täysin tuntemattomat, ja tietysti se säikkyi milloin mitäkin. Hyvin miellyttävältähän tämä epeli tuntui muuten ratsastaa, mitä nyt pientä jäykkyyttä oli havaittavissa jännityksestä johtuen. Takaisin tullessa ori sai suorastaan hepulin, kun naapurin kissa tuli polulla vastaan. Ei se mitään, onhan Rial jo päässyt niihinkin otuksiin tutustumaan. Nyt vain se hemmetin kissa tuli väärässä paikassa väärään aikaan, ja sai jo valmiiksi jännittyneen Rialin ihmetyksen valtaan ja nousemaan takajaloilleen. Ori huitoi kavioillaan ja puuskutti ja pärisi, kissa vain katsoi ihmeissään ja tuli puskemaan tätä. Hieman siinä sai rauhoitella Rialia ennen kuin se huomasi että niinpä se näyttääkin olevan vain harmiton kissa. Ties miksikä möröksi ori tätä oli luullut kauhuissaan. Kissakohtauksen jälkeen Rial ei varmaan lähde enää suosiolla maastoon, pitääkin ottaa varmaan tässä lähipäivinä joku vähän tasaisempi hevonen mukaan, jotta tämä nuorukainen tajuaa ettei meidän koivumetsissä asu mörköjä jotka napsivat pieniä hevosraukkoja välipalaksi.
Oli ehkä virhe päättää juuri tänään lähteä Rialin kanssa maastoon. Ori oli ollut meillä jo vähän aikaa, mutten ollut vielä tutustunut siihen oikein kunnolla. Ajattelinkin kunnon maastolenkin olevan hyvä aloitus. Ulkona oli hyisen kylmä, ja Rial näytti nyrpistelevän ajatukselle kävelystä kirpeässä syysilmassa. Maastot olivat sille täysin tuntemattomat, ja tietysti se säikkyi milloin mitäkin. Hyvin miellyttävältähän tämä epeli tuntui muuten ratsastaa, mitä nyt pientä jäykkyyttä oli havaittavissa jännityksestä johtuen. Takaisin tullessa ori sai suorastaan hepulin, kun naapurin kissa tuli polulla vastaan. Ei se mitään, onhan Rial jo päässyt niihinkin otuksiin tutustumaan. Nyt vain se hemmetin kissa tuli väärässä paikassa väärään aikaan, ja sai jo valmiiksi jännittyneen Rialin ihmetyksen valtaan ja nousemaan takajaloilleen. Ori huitoi kavioillaan ja puuskutti ja pärisi, kissa vain katsoi ihmeissään ja tuli puskemaan tätä. Hieman siinä sai rauhoitella Rialia ennen kuin se huomasi että niinpä se näyttääkin olevan vain harmiton kissa. Ties miksikä möröksi ori tätä oli luullut kauhuissaan. Kissakohtauksen jälkeen Rial ei varmaan lähde enää suosiolla maastoon, pitääkin ottaa varmaan tässä lähipäivinä joku vähän tasaisempi hevonen mukaan, jotta tämä nuorukainen tajuaa ettei meidän koivumetsissä asu mörköjä jotka napsivat pieniä hevosraukkoja välipalaksi.