Diamond Bar VAL
| Virallinen nimi | Diamond Bar VAL | Ikä | 25, täyttänyt 4 vuotta 1.3.2014 |
| Lempinimi | Tintti | Rotu | Suomalainen puoliverinen |
| Sukupuoli | Tamma | Säkäkorkeus | 166cm |
| VH-tunnus | VH14-031-0150 | Väri | Kimo |
| Syntynyt | 10.2.2014  |
Painotus | Kenttäratsastus |
| Kasvattaja | Valiant Warmbloods | Koulutustaso | CIC4 |
| Omistaja | Taciturn VRL-12909 | Meriitit | KERJ-I |
Luonne
Yleisesti Tintti on oikein ihana hevonen. Vaikka se onkin joskus suorastaan hyperaktiivinen, ei se onneksi vauhkoile ja kolhi kaikkea emänsä tapaan. Tintti on hyvin rohkea, ja vaikka sen hyppytekniikassa onkin vielä hiottavaa, yltää se kenttäratsastuksessa aina CIC4-tasolle saakka. Tammalla on hyvin paljon kapasiteettia kisaamista ajatellen, joten tavoitteena olisikin joskus päästä ihan laatiksiinkin asti. Tintti on meidän ensimmäinen kasvatti, jonka myynnistä ei ollut puhettakaan. Jo sen vanhempiin olin henkilökohtaisesti niin kiintynyt, että tästä yhdistelmästä minun oli ehdottomasti saatava varsa meille. Tamma ei ole kertaakaan pettänyt odotuksiani. Oikeastaan se on yllättänyt meidät monella tapaa. Se kun tuntuu olevan aina hyvin energinen, mutta osaa rauhoittua niin käskettäessä.
Tintin kanssa on yleensä turvallista puuhastella. Turvallistapa hyvinkin, se turpa kun pitää olla työntämässä joka paikkaan. Karsinaan astuessaan onkin syytä varautua läpikotaiseen turpatarkastukseen. Jos taskuissa on sattunut olemaan makupaloja, niitä tuskin on siellä enää tämän ahnurin jäljiltä. Tintti osaa avata myös vetoketjuja, joten kannattaa suosiolla jättää kaikki pikkuesineet ulkopuolelle. Tamma kun meinaa pistää kaiken sopivan suuhunsa. Ethän tahdo, että uusi puhelimesi on yltä päältä hevosen kuolassa. Myönnetään, Tintti on ahne kuin mikä. On tammalla (onneksi) myös toinen intohimo, nimittäin maastoretket. Reippaasta luonteestaan huolimatta Tintti tykkää yllättävän paljon lokoisista sunnuntairetkistä maastoon ilman satulaa. Silloin se kävelee usein kaula pitkällä miltei nukahtamispisteessä, jättäen täysin huomiotta tien yli loikkivan jäniksen, joka saa viereisen ratsukon säntäämään kiitolaukkaan vastakkaiseen suuntaan. Kun Tintin kanssa aikoo kääntyä kotitallille päin, herää tamma horroksestaan ja protestoi vastaan kaikin mahdollisin keinoin. Ei olisi uutta, että tamma pukittaisi ratsastajan alas selästään ja jatkaisi rauhallista löntystelyään eteenpäin. Se ei edes yritä karkuun, se tahtoo kävellä rauhassa luonnon helmassa.
Voi sitä innokkuuden määrää, kun Tintti huomaa pääsevänsä koulutreeniin. Silloin siihen syttyy oikein uusi palo, ja se muuttuu erittäin hyperaktiiviseksi. Tamma alkaa höristä ja pöristä innoissaan, ja on oikein täpinöissään astellessaan kentälle. Tinttiä pitäisi rauhoitella koko ajan, joten helpoimmalla pääsee antamalla sen vain olla innoissaan. Kyllä se into viimeistään radalla tasaantuu. Tintti tykkää koulutreeneistä, sillä niissä se pääsee käyttämään älyllistä kapasiteettiaan. Kun tamman verryttelee kunnolla, ei se yleensä enää intoile turhia. Se keskittyy enää mahdollisimman näyttävään suoritukseen. Myös esteradalla Tintti yrittää aina parastaan. Mitä paremmaksi sen tekniikka hioutuu, sitä innokkaammin se hyppää joka kerta. Yli-intoiseksi se ei onneksi käy, mutta sitä on kuitenkin syytä pidätellä hieman. Yleensä Tintti kiihdyttää vauhtia pikkuhiljaa, kunnes kieltää liian kovan lähestymisvauhdin takia. Kannattaa kuitenkin olla varuillaan, Tintti kun saattaa joskus olla niin uhkarohkea että hyppää liian suuresta vauhdista huolimatta. Silloin saattaa puomit kolista. Vaikka Tintti tykkääkin rennosta maastoilusta, se kyllä tietää milloin sen on suoriuduttava reippaasti maasto-osuudesta. Silloin se innostuu eikä malttaisi odottaa pääsyä hyppäämään maastoesteitä. Tintillä on hyvä kestävyyskunto, joten se ei väsy kesken vaikeidenkaan maastoratojen.
Kuljetukset Tintin kanssa sujuvat melko hyvin ottaen huomioon, että varsana se joutui käymään emänsä kanssa klinikalla, ja matkalla iski lumimyrsky. Onneksi Tintti ei ole saanut sen kummempia traumoja, mitä nyt vähän jännittää koppiin menoa. Kauralla taikka jollain muulla herkulla houkuttelu auttaa usein asiaa. Trailerista hakeminen kannattaa jättää suosiolla ammattilaiselle, Tintti kun meinaa joka ikinen kerta rynnätä sieltä innostuksissaan. Siinä jää pienempi käsittelijä helposti tämän vahvan tamman alle. Kisatilanteessa Tintti pistää aina parastaan. Jos se siis käy kesken radan veltoksi kuin makaroni, se tuskin on jännittämistä. Silloin yleensä on jokin muu vikana. Tintti on mukavan herkkä ratsastaa, joten on syytä olla antamatta liian kovia apuja. Jos tammaa ratsastaa liian kovakouraisesti, alkaa se kiihtymään. Silloin ratsastaminen on kuin aikapommin kanssa leikkimistä, koskaan ei tiedä milloin tamma räjähtää ja lähtee lapasesta. Tintin kanssa kannattaakin muistaa olla ennen kaikkea hellä ja rauhallinen, vaikka joskus se rauhallisuus onkin hyvin hankalaa muistaa tamman innokkuuden takia.
Suku
|
ii.Candyman
fwb,172cm,rt,evm ie.Not Yet fwb,169cm,km,evm ei.Velvet Boy fwb,165cm,m,evm ee.Trinity fwb,163cm,rn,evm |
iii.Man Of Faith evm
iie.Caramel evm iei.Yoda evm iee.Norabella evm eii.Flashback evm eie.Lady Jack evm eei.Hunter evm eee.Vernissa evm |
Jälkeläiset
05.10.2014 fwb-t.Valiant Tourmaline (i.Rhythm Ring xx)
05.05.2015 fwb-t.Valiant Diamond Dust (i.Traugott)
Kilpailut
05.03.2014 KERJ CIC4 Jadessa Warmbloods 2/39
09.03.2014 KERJ CIC4 Jadessa Warmbloods 3/39
09.03.2014 KERJ CIC4 Solo 1/40
10.03.2014 KERJ CIC4 Solo 4/40
14.03.2014 KERJ CIC4 Valiant Warmbloods 1/60
18.03.2014 KERJ CIC4 Solo 5/40
19.03.2014 KERJ CIC4 Solo 4/40
02.04.2014 KERJ CIC4 Pirunportti 2/40
Valmennukset
Maastoestevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään pidettiin Pinjan ja Tintin kanssa pikainen maastoestevalmennus. Tarkoituksena oli ottaa aikaa ratsukon aiemmin harjoittelemasta radasta. Ennen valmennuksen alkua Pinja sai pyöritellä Tinttiä ulkokentällä ja ottaa sen jälkeen muutaman koehypyn helpohkoilla maastoesteillä. Kun ratsukko näytti hyvin lämmenneeltä, aloitimme kunnon harjoittelun. Alkuun käskin ratsukon tulla suunniteltu rata ihan normaalisti, tämän jälkeen yrittäisimme parantaa aikaa. Rata oli melko lyhyehkö, ja tavoiteaikamme olikin kaksi minuuttia. Ensimmäisellä kerralla ajaksi tuli 2.48, josta päätimmekin lähteä parantamaan. Tintti oli kieltänyt yhdellä esteellä, joten kehotin Pinjaa olemaan varsinkin sen kohdalla huolellinen. Vauhtiahan tammalta ei puuttunut, ja osa esteistä hujahtikin ali tuosta vaan. Pari kertaa kävimme radan läpi, ja viimeisin aika oli 2.07, joka tuntui olevan tarpeeksi hyvä tältä erää. Enää ei Tintti kiellellyt, vaan menikin todella siististi. Ratsukolla olisi kuitenkin selvästi parantamisen varaa varsinkin hyppypaikoissa, parilla esteellä kun meinasi tulla läheltä piti-tilanteita tamman häseltäessä. Valmennuksen päätteeksi käskin ratsukon mennä vähäksi aikaa maastoon ravailemaan ja palautumaan treenistä.
Maastoestevalmennus 22.4.2014, kirjoittanut omistaja
Tänään valmensin Pinjaa ja Tinttiä maastoesteiden merkeissä. Ratsukko suoritti itsenäisen alkuverryttelyn kentällä, jonka jälkeen menimmekin sitten maastoon kävelemään. Alkuun neuvoin helpon tukin, jonka yli hypätä. Tajuttuaan mistä on kyse, Tintti kiihtyi heti ja säntäsikin esteen yli kuin tuli olisi hännän alla. Kehotin Pinjaa pidättämään tammaa kunnolla, ettei se jatkossa säntäisi esteille tuolla lailla. Käskin ratsukon tulla tukin yli uudelleen, ja muutaman yrityksen jälkeen se ylittyikin upeasti. Tintti yritti vieläkin kiskoa ja sännätä esteen yli, mutta Pinja sai sen onneksi pidätettyä. Tukin jälkeen vuorossa oli vesihauta, jonka ratsukko suoritti leikiten. Vesihaudan jälkeen, suoran päässä oli korkea sianselkä, joka näytti hieman kauhistuttavan ratsastajaa. Sanoin Pinjalle, että Tintti hyppäisi esteen siististi, kunhan sitä vain pidättäisi tarpeeksi. Niin ratsukko sitten hyppäsi vielä vesihaudan ja alkoi lähestyä sianselkää. Alkuun näytti siltä, että Tintti voisi kieltää, mutta tamma hyppäsikin huonohkosta lähestymisestä huolimatta. Pinja ei päässyt hyppyyn mukaan, ja valuikin Tintin kaulalle. Tamma katsoi tätä vähän ihmeissään, mutta pysähtyi nätisti odottamaan että Pinja olisi taas tukevasti satulassa. Pinja ei tahtonut enää tänään hypätä sianselkää, joten neuvoin heille lyhyehkön radan, jonka jälkeen he pääsisivät aloittelemaan loppuverryttelyjä. Rata sujui hyvin, joten päästin Pinjan pälkähästä ja annoin heidän lähteä kentälle verryttelemään.
Päiväkirja
5.5.2015 Timanttipölyä
Tintti varsoi tänään kolmannen varsansa, joka paljastui tammaksi. Sekä äiti että tytär voivat hyvin. Isältään Traugottilta varsa näyttää perineen pienen pilkkeen silmäkulmassaan, kun taas emältä toivotaan periytyvän kaunis kimo väritys. Nimekseen varsa sai Diamond Dust, toivottavasti tähän söpöläiseen ei tulla pettymään. Siltä kun odotetaan vähintään yhtä menestyksekästä kisauraa kuin sen vanhemmiltakin aikoinaan.
28.10.2014 Mitäs tänään
Tintille minulla ei olekaan jäänyt niin paljon aikaa kuin olisi ollut tarkoitus, tallin laajentuminen ja kaikki muut jutut kun ovat vaatineet paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Itse asiassa Valiantin kenttähevoskanta on kuihtumassa; minua ei kiinnosta kisata kenttää, enkä jaksa järjestää astutuksia kenttähevosista. Vaikuttaakin siltä, että Tintin tulevat jälkeläiset tulevat olemaan lähinnä estepainotteisia. Aiemmin tässä kuussa Tintti varsoi kauniin voikkovarsan, joka on vielä kenttäpainotteinen. Senkään tulevaisuudesta ei nyt ota selvää, porrastetuissahan se kisaa niin kuin tinttikin nykyään. Varsa jää ehdottomasti meille kotiin, mutta sen jälkeläiset menevät varmaan myyntiin ellen saa palautettua innostustani kenttäratsastukseen. Tintti viettää parhaillaan mammalomaa, ja saakin tarhailla kokopäiväisesti. Tänään satoi taas tavalliseen tapaan räntää, ja tamman mieliala näyttää laskeneen loskakelien myötä. Jospa se tuleva joulu saisi meidän molempien mielet virkeäksi, ja innostuksen kenttäratsastukseen taas palaamaan. Vaikka nyt ei kiinnostaisi pätkääkään, niin olen varma että Tintti viedään tulevaisuudessa ainakin yleislaatuarvosteluun ellei muualle. Kyllähän tamma nyt tarvitsee arvoisensa nimikkeen sivujaan koristamaan.
21.4.2014 Puunausta
Tintin harja ja häntä näytti tänään tarhasta tullessa niin ruskealta ja takkuiselta, että päätettiin pestä ja puunata tamma ihan kunnolla. Tarhasta talutimmekin sen suoraan pesupaikalle. Tintti ei meinannut oikein lämmetä ajatukselle kunnon pesusta, ja alkuun se protestoikin hyppimällä ja riehumalla pesupaikalla sen mitä se kiinni kytkettynä pystyi. Lämpimän veden virratessa selkää pitkin se kuitenkin rauhoittui, ja peseytyminen näytti sujuvan oikein hienosti. Tintin karva alkaa pikkuhiljaa olla aivan valkeaa, vielä siinä näkyy satunnaisia tummempia kohtia. Pesun seurauksena tamma menettikin kauheiden likalänttien lisäksi todella paljon talvikarvaansa. Pesun ja kuivauksen jälkeen Tintin harjaa ja häntää lyhennettiin saksilla. Harja leikattiin siistin tasaiseksi, ja hännästä otettiin ihan kunnolla pituutta. Häntä jäi aavistuksen lyhyenlännäksi, mutta Tintillä näyttää nuo jouhet kasvavan aivan hurjaa vauhtia. Puunaustuokion päätteeksi Tintille laitettiin ohut loimi, ja tamma talutettiin karsinaansa syömään iltapäiväheiniä. Näin hurjan puhtaana sitä ei missään nimessä päästettäisi enää tarhaan peuhaamaan, vaikka arvata saattaakin että huomenna tamma on taas yhtä likainen ja resuisen näköinen.
1.4.2014 Ensimmäinen varsa
Aprillipäivänä Tintti ilahdutti meitä suloisella pikku orivarsalla. Olimme kahvittelemassa päärakennuksessa, samana aamuna oli Tintin emä varsonut joten pitihän sitä iloita ihan pullakahvien merkeissä. Olin vetää kahvini väärään kurkkuun, kun tallivastaavamme Kaisa tuli tallista ja sanoi Tintin alkaneen varsoa. Luulin naisen vain pilailevan, mutta niin siinä sitten oli käynyt että Tintti tosiaan oli alkanut pyörimään karsinassaan ja lopulta mennyt makuulle. Ennen kuin ehdin talliin tulla, oli varsa jo karsinan pahnoilla makaamassa. Eikä kauaa kestänyt, kun se jo tarmokkaana yritti nousta jaloilleen. Tintti näytti olevan varsastaan hieman äkäinen. Tai no mikä lieneekään hieman, tamma kun puraisi minua ihan kunnolla tuodessani sille heiniä. Eläinlääkärikin sai tammalta kyytiä. Tämä sanoi, että Tintti stressaa uudenlaisesta tilanteesta, ja että jo seuraavan varsan kanssa se osaisi ottaa rennommin. Ja milloin se uusi varsa tulee, siitä ei ole vielä tietoa. Nyt kun meillä on tällainen pikkuinen tarmonpesä tallissa, ajattelimme josko Tintti pienen valmentautumisen jälkeen jatkaisi kisaamistaan ja uutta astutusta katsottaisiin sitten vähän myöhemmällä iällä.
15.3.2014 Ensimmäinen astutus
Tintti näytti viikon loppupuolella jo niin selviä kiiman merkkejä, että päätimme Kaisan kanssa astuttaa tamman. Samalla se saisi mammaloman ansiosta vähän lepoa kisaamisesta. Kokeneempaa oria emme sattuneet löytämään näin lyhyellä varoitusajalla, joten päädyimme käyttämään vielä hieman raakaa herrasmiestämme Delicate Geodesia. Ori on vasta vähän kisattu, mutta hyvin kapasiteetikas. Odotammekin yhdistelmältä paljon. Ennen koko homman aloittamista arvoimme vähän, kokeilemmeko luonnollista astutusta vaiko keinohedelmöitystä. Tintti kun vaikutti karsinassaan melko kärttyisältä, joten oli vähän epävarmaa hyväksyisikö se oria. Geodesin nähdessään se kuitenkin alkoi käyttäytyä, aivan kuin se olisi jo aistinut että nyt pitää olla kunnolla. Niin me sitten saatiin homma hoidettua luonnollisesti, ja nyt sitten innolla odottelemme milloin Tintti sitten ilahduttaa meitä pienokaisella. Laskettu aika on maalis-huhtikuun vaihteessa, odotus tuntuu pitkältä mutta eiköhän me jakseta odottaa.
13.3.2014 Ei näin (+suunnitelmia)
Tintti tuli tänään takaisin kotiin kisamatkaltaan ja lepäämään ennen huomisia kisoja meillä Valiantissa. Kehotin harjoittelijaamme Hennaa hakea tamma trailerista ja olla varovainen sen kanssa. Myönnän, etten ollut tarpeeksi tarkka ohjeiden kanssa, ja piankos kuulinkin kauheaa ruminaa. Tintti loikkasi trailerista aivan kuin olisi ollut puolentoista metrin esteradalla. Tamma tosiaan hyppäsi trailerista Henna roikkuen riimusta. Tytön kädet kuitenkin onneksi lipesivät ja hän ei jäänyt alle Tintin laskeutuessa vähemmän kepeästi maahan. Sitten tamma jäi vain ylväänä seisomaan keskelle tallin pihaa, aivan kuin odottaen kehuja suorituksestaan. Kävelin rauhassa sitä kohti, mutta sehän loikkasi sivuun ja ravasi tyytyväisenä oritarhojen luo. Sillanlankut kumisivat Tintin ravaillessa oikein näyttävästi joen yli herrasmiestemme luo. Siellä se sitten nätisti hörisi ja pörisi aidan takaa, ihme kun ei vielä senkin yli hypännyt. Tamma katseli lumoutuneena meidän orivalikoimaamme, eikä onneksi huomannut kun Henna otti sen kiinni. Tallinpihaan kääntyessä tamma alkoi hirnua suorastaan sydäntä(tai hermoja)raastavasti kääntäen päätään koko ajan taaksepäin. Ajattelimmekin jo samana iltana tallivastaavamme Kaisan kanssa, josko pikkuhiljaa olisi aika astuttaa Tintti. Suunnittelimme astutuksen tapahtuvan kuun viidestoista päivä, kun maaliskuun kisarupeama alkaisi olla pikkuhiljaa finaalissa. Tinttikin saisi siinä samalla vähän lomaa, ja nähtäisiin sitten miten jatketaan kisaamista vai teetetäänkö heti perään toinen varsa.
02.03.2014 Aloitettiin kisaaminen
Tintti aloitti eilen kisaamisen, ja sijoittuikin heti toiseksi. Tamma starttasi kisauransa todella hyvin, ja siltä odotetaan vielä paljoa. Tänään tämä meidän kullanmuru piti vapaapäivää, mutta pian sillä on jo uudet kisat. Tavoitteena olisi saada parikymmentä sijoitusta, jonka jälkeen voisimme alkaa suunnittelemaan Tintin astutusta.
13.2.2014 Klinikkareissu
Tänään lähdettiin käyttämään Tinttiä emänsä kanssa klinikalla tutkimuksessa. Terve ja innokas varsa oli, mutta olihan se parempi varmistaa asia. Oma eläinlääkärimme oli sairastunut, joten Tinttiä ja Darlaa ei oltu tarkastettu synnytyksen jälkeen. Klinikalla käynti sujui hyvin, molemmat hevoset todettiin terveiksi. Takaisintulomatka ei kuitenkaan sujunut niin mukavasti. Kesken matkan alkoi pyryttää niin pahasti, ettei tietä näkynyt lähes ollenkaan. Viima kävi voimakkaammaksi, ja pysähdyimmekin erään huoltoaseman pihaan. Kuljetuskopista kuului kolinaa, kun Darla alkoi hermostua. Jännitys levisi tietysti myös Tinttiin. Harjoittelijamme Saana meni koppiin rauhoittelemaan tammoja, ja pian Darla jo oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tintti seurasi emänsä esimerkkiä rauhoittuen itsekin. Odoteltiin siinä pysähdyksissä jonkun aikaa, kunnes lumisade lakkasi ja jatkoimme kotimatkaa. Tallin pihassa Darla syöksyi kopista kuin täysiverinen lähtökarsinasta. Tintti kuitenkin kopsutteli sievästi perässä vähän jopa ihmetellen, mikä siihen äitiin nyt meni. On meillä niin ihanan topakka pikkuneiti.
10.2.2014 Ihana yllätys
Talven kiireisin päivä, piti hoitaa erääntyneet laskut, ja kaksikymmentä hevosta kaipasi liikuttajaa. Asiaa pahensi se, että eräässä tarhassa oli tolppa kaatunut ja saanut aikaan dominoefektin. Kaksi tammatarhoista oli siis poissa pelistä. Olin juuri hakemassa oreja sisälle, kun harjoittelijamme Saana juoksi hätääntyneenä tallista. Darla oli aloittanut varsomisen, viikon etuajassa. Olihan se tamma nyt päivän valinnut. Juuri sinä päivänä meillä oli pulaa henkilökunnasta. Koitin soittaa eläinlääkärille, mutta oli kuulema muita kiireitä. Varsominen näytti kuitenkin onneksi sujuvan hyvin. Pian karsinassa pyristelikin pikkuinen ruunikkovarsa, joka kaikin voimin yritti päästä jaloilleen. Varsan karvassa näkyi sen verran valkeata, että siitä tulee mitä mahdollisimmin kimo. Varsa on yksi monesta helmikuun kasvatistamme, joten muunkin ryppään mukaan se sai nimensä California-teeman mukaisesti. Emän nimestä tahdoimme mukaan alkukirjaimen, joka on tässä tapauksessa D. Niinpä tulimme loppuunsa siihen tulokseen, että tämä suloinen otus saa nimekseen Diamond Bar. Jo heti syntymästään lähtien pikkuinen tammanruipelo on ollut hyvin tomera, ja innolla (ehkä vähän kauhullakin) odotamme, millainen veijari siitä oikein isona tulee.
